2017, Pesäpalloliitto, Seura, Seuratoimijat, Uutiset

Alajärvellä vuonna 1995 järjestetty  Itä-länsi –tapahtuma jää pesäpalloliikkeen historiaan kahdesta asiasta: Kitron stadionilla kokeiltiin ensimmäistä kertaa arvo-ottelussa kotiutuslyöntikilpailua ja kuopiolainen Rauno”Rane” Airas onnistuttiin houkuttelemaan pesäpallon järjestötehtäviin.

Kotiutuslyöntikilpailu on runsaassa kahdessa vuosikymmenessä vakiinnuttanut asemansa ja samoin on tehnyt Airas. Huhtikuun 26. päivänä hänet valittiin Suomen Pesäpalloliiton johtokuntaan.

-Matka Alajärvelle oli kohtalokas. Jouko Hiekkanen, Risto Toivanen ja muut Kelta-Mustien  aktiivit saivat ylipuhuttua minut, Rane muistelee.

Ranella ei ole samanlaista pelaajataustaa kuin monella muulla pesäpallovaikuttajalla. Pesäpallo on kuitenkin aina ollut kova juttu Imatralla, josta Rane on kotoisin. Ranesta tuli jo nuorena innokas pesäpallofani.

Muutto Kuopioon katkaisi harrastuksen vuosikausiksi, mutta kipinä löytyi uudelleen. Kelta-Mustien johtokunnassa Rane vaikutti muutaman vuoden. Hän oli Kelta-Mustien edustajana neuvottelemassa Siilinjärven Pesiksen kanssa uuden seuran eli Puijon Pesiksen perustamisesta vuonna 1999.

Puijon Pesiksen toiminnassa hän ollut enemmän tai vähemmän aktiivisesti mukana koko ajan, joko auttamassa seuran markkinoinnissa tai jäsenenä johtokunnassa. Tällä hetkellä Rane on seuran sihteeri.

Viime vuoden syksyllä hänet valittiin Suomen Pesäpalloliiton itäisen alueen johtoryhmän puheenjohtajaksi. Askel liittojohtokuntaan oli luonteva.

Rane kiittää lämpimästi Puijon Pesiksen johtokuntaa ja itäisen alueen seuroja yksimielisestä tuesta.

Johtokunnassa Rane mieltää edustavansa koko pesäpalloliikettä.

-Tuon kuitenkin mukanani itäisen Suomen tuntemusta ja alueen erityispiirteitä.

Yksi erityispiirre on puheliaisuus. Liiton aluetoimintaa kehittävässä työryhmässä pohjalaisjäsenet ehtivät jo ehdottaa vilkkaalle karjalaispojalle puheenvuorojen tiivistämistä.

Pesäpallon tulevaisuuteen Rane suhtautuu toiveikkaasti. Pesäpalloliitossa on sen puheenjohtajan Ossi Savolaisen johdolle menossa strategiatyö, jonka onnistumisesta riippuu paljon. Jos kaikki sujuu toivotulla tavalla, pesäpalloliike vahvistuu lähivuosina monella lohkolla.

-Pesäpallolla on nykyistä parempi näkyvyys, huippupesäpallolla on vahva asema, junioritoiminta on laajalla pohjalla ja harrastajamäärät kasvavat, Rane visioi.

Liiton itäisellä alueella toimintaan on saatava uutta sykettä erityisesti Etelä-Savossa. Pohjois-Savossa tilanne on parempi, mutta Airaksen mielestä maakunta tarvitsee kuitenkin oman superpesisjoukkueen . Hänen mukaansa tämä on vain ajan kysymys.

Pohjois-Karjalassa miesten superia pelaa kaksi joukkuetta eli Joensuu ja Kitee. Etelä-Karjala sai oman joukkueen, kun Imatra pitkän tauon jälkeen nousi korkeimmalle sarjatasolle.

Rane toivoo, että naisten puolella itäiseen Suomeen saataisiin Lappeenrannan Pesä Ysien lisäksi toinen superpesisjoukkue. Vaje syntyi, kun maineikas Viinijärvi luopui sarjapaikastaan.

Share