Johanna pelaa ja hoitaa seuran asioita

Otsikkokuva: Puijottaret on varmistanut nousunsa Ykköspesikseen. Johanna toinen oikealta alarivissä. Kuva: Miska Peltoniemi

On sateinen ilta perinteikkäällä Ponkilan pesäpallokentällä Muhoksella viime vuoden syyskuun 4. päivänä. Kello on 19.25. Muhoksen Pallo-Salamien kannattajat seuraavat allapäin Puijon Pesiksen naisjoukkueen riemua. Puijottaret on juuri varmistanut nousunsa Ykköspesikseen kukistamalla kotijoukkueen puhtaasti numeroin 0-2 (5-8, 2-5).

Puijottarien saavutus on historiallinen: 20 vuotta sitten perustetun seuran naisjoukkue on raivannut tiensä toiseksi ylimmälle sarjatasolle. Kehitystyö joukkueessa on muutaman vuoden ajan ollut määrätietoista ja järjestelmällistä.

– Olihan se hieno ja ikimuistoinen kokemus. Useamman vuoden työpanos tiivistyi tuohon hetkeen. Samanlaista tunnetta ei varmasti monta kertaa elämänsä aikana pääse kokemaan, muistelee joukkueen kapteenistoon kuulunut Johanna Peltokangas, 27, runsas puoli vuotta myöhemmin.

Muistot Ponkilan voittopelistä ja koko viime kesästä ovat riemukkaat, mutta samalla Johannan äänestä erottaa harmistuksen. Kukaan ei toistaiseksi tiedä, millä tavalla pesäpalloa ensi kesänä koronaepidemian vuoksi päästään pelaamaan.

Se on jo selvää, että sarjojen avaus siirtyy toukokuulta myöhemmäksi. Kesäkuuhun? Heinäkuuhun? Pelataanko ollenkaan? Ja jos pelataan, pääseekö yleisö paikalla?

– Olisi kiva päästä näkemään Puijottarien seuraava askel. Joukkue ei todellakaan ole jäänyt lepäämään laakereilleen. Uuteen sarjatasoon on suhtauduttu niin, että sinne ei lähdetä heittopussiksi. Tavoitteet ovat paljon pitemmällä, Johanna vakuuttaa.

Johannan oma rooli joukkueessa on jo tulevalla kaudella erilainen kuin aikaisemmin. Valmistuminen lääkäriksi Itä-Suomen yliopistosta vei hänet jo talvella töihin Juvalle, reilun 100 kilometrin päähän Kuopiosta. Hän oli mukana muutamassa Puijottarien yhteisharjoituksessa ennen koronaepidemiaa, mutta todennäköistä on, että jatkossa pelaaminen jää vähemmälle. Työtä joukkueen taustalla ja Puijon Pesiksen muissa tehtävissä kuitenkin riittää.

Johanna on kotoisin Kuortaneelta Etelä-Pohjanmaalta. Jo kahdeksanvuotiaana hän aloitti pesäpallon harjoittelun Kuortaneen Kunnossa. Mukaan veivät omat sisaret, joiden lisäksi Leppälän kylältä harjoituksissa kävi muutama muukin tyttö.

Kuortaneen Kunnon naiset pelasivat maakuntasarjassa ja Johanna nousi joukkueeseen jo nuorena. Esikuvia nuorelle pelaajalle löytyi Lapualta. Virkiän naisjoukkue kuului jo 1990-luvulla lajin ehdottomaan eliittiin. Pitkä matka Kuortaneelta ei ollut Vimpeliinkään katsomaan miesten pelejä.

Kuopioon Johanna tuli opiskelemaan niin kuin niin moni muukin Pohjois-Savossa pesäpalloa pelannut. Ensin hän opiskeli sovellettua fysiikkaa ja terveyden biotieteitä. Pelaaminen jatkui kesäisin Kuortaneella, mutta kun lääketieteellisen ovet aukenivat, Johanna pysyi kesätkin Kuopiossa.

Lääketieteellistä tiedekuntaa pohjoissavolainen pesäpalloilu on ennen Johannaa saanut kiittää esimerkiksi Hannu Litmasta ja Anu Turpeista, jotka pelaajina kipusivat lajilegendoiksi, niin kulunut kuin tuo sana onkin.

Johanna on siitä harvinainen pelaaja, että häneltä on riittänyt pelaamisen lisäksi aikaa myös muuhun seuratyöhön. Aloitettuaan pelaamisen, hän pian sai vastuulleen silloisen Puijon Pesis-Junioreiden junnujoukkueiden taloudenpidon. Samaa tehtävää hän hoitaa nyt myös Puijon Pesiksessä.

Sen lisäksi Johanna on toista vuotta koko seuran sihteeri.

– Koronan vuoksi kokouksia pidetään nyt etäyhteyksillä. Muukin seuratyö hoidetaan nyt netissä ja sähköpostilla. Se onnistuu hyvin Juvaltakin saakka, Johanna kertoo.

Puijon Pesiksen hallituksen jäseniä ryhmäkuvassa. Vasemmalta Rauno Airas, Tero Korhonen, Johanna Peltokangas, Aleksi Eskelinen, Miska Peltoniemi, Leena Hämäläinen ja Karri Auer.

Huolissaan hän kuitenkin on junioreiden jaksamisesta. Heille kavereiden kohtaaminen ja yhdessäolo on erityisen tärkeää. Viikkoja ja ehkä jopa kuukausia kestävä omatoiminen harjoittelu alkaa maistua puulta.

Puijottarien pelinjohtaja Pasi Penttinen on tehnyt yhteistyötä Johannan kanssa muutaman vuoden. Millainen nainen Johanna on?

– Järjestelmällinen. Kun häntä pyytää tekemään jotakin, hän ei yleensä sano ei. Hän tarttuu asioihin eikä jätä mitään puolitiehen, Pasi kiittelee.

Pesäpalloilun tulevaisuuden Johanna näkee valoisana, vaikka puhtaasti kotimainen laji joutuukin kilpailemaan harrastajista ja huipputasolla myös näkyvyydestä suurten ja kansainvälisten lajien kanssa.

– On olemassa ilahduttavia merkkejä siitä, että pesäpallo on palaamassa koko kansan lajiksi siinä mielessä, että sitä pelataan myös kuntoilumielessä, hän sanoo.

Puijon Pesis ja monet muutkin pesäpalloseurat ovat järjestäneet ohjattua toimintaa kaiken ikäisille. Höntsäpesiksen suosio on sen ansiosta kasvanut.

– Minullakin oli viime kesänä mahdollisuus pari kertaa ohjata Puijon Pesiksen höntsäpesisiltoja. Se oli todella mukavaa, Johanna sanoo.

Mauri Liukkonen

Juttu on kolmas osa sarjasta, jossa esitellään Puijon Pesiksen seuratoimijoita.

Kiinnostaako seuratoiminta Puijon Pesiksessä? Tule mukaan! Lisätietoja: https://puijonpesis.fi/seura/tule-mukaan/

Scroll to Top