Hall of Fame

Ismo Huotari

Ismo Huotari on yksi Puijon Pesiksen 2010-luvun näkyvimmistä kasvoista Ykköspesis-kentiltä. Huotari edusti pelaajaurallaan PuPea peräti yhdeksän perättäisen Ykköspesis-kauden ajan vuosina 2012-20 ja näiden kausien aikana Huotarille kertyi kuopiolaisten riveissä tililleen peräti 201 pelattua sarjaottelua.

Ykk√∂spesiksen runkosarjassa ‚ÄúIppe‚ÄĚ tilastoi historian kirjoihin huimat 171 ottelua ja per√§ti kuudella pelaamallaan kaudella Huotari p√§√§si pelaamaan Ykk√∂spesiksen pudotuspelej√§.

Pelikentillä Ismo Huotari tunnettiin kapteenien kapteenina ja loistavana esikuvana joukkueen sekä seuran nuoremmille pelaajille. Myös Puijon Pesiksen tärkeänä taustavoimana toimiminen on ollut osa Huotarin arkea läpi pelaajauran, mutta myös aktiiviuran päättymisen jälkeen.

Jaska Huttunen

Jaska Huttunen on kantanut Puijon Pesiksen värejä yllään 2000-luvun alusta lähtien seurauskollisesti läpi vuosikymmenten. Huttunen siirtyi Puijon Pesiksen riveihin pelaamaan Ykköspesistä vuosiksi 2000 & 2001 sekä Superpesistä kausiksi 2002 & 2003.

Jaskan pelaajaura jatkui PuPe-vuosien jälkeen vielä Jyväskylässä sekä Riihimäellä, mutta lopulta monien sattumusten jälkeen Huttunen hyppäsi Puijon Pesiksen Superpesis-joukkueen ykköspelinjohtajaksi kausiksi 2008 ja 2009.

Ykköspesiksessä Huttusen ura viuhkan varressa jatkui kausina 2010 ja jälleen neljän vuoden tauon jälkeen kesällä 2015. Vuonna 2017 Huttunen kävi PuPen kakkospelinjohtajana, jota seurasi peräti neljän vuoden mittainen jakso Puijon Pesiksen ykköspelinjohtajana vuosina 2018-2021.

Jouko Hiekkanen

Jouko Hiekkanen on pitkän linjan vaikuttaja kuopiolaisen pesäpallohistorian ja Puijon Pesiksen taustoilla. Hiekkanen on toiminut PuPen aktiivina aina 2020-luvulle saakka ja matkan varrella kymmenien vuosien aikana on tapahtunut paljon.

Hiekkanen hypp√§si Kelta-Mustien puheenjohtajaksi vuonna 1980 ja toimi tuossa pestiss√§√§n kahden vuoden ajan. Uudemman kerran seuran puheenjohtajana ‚ÄúJoke‚ÄĚ toimi vuosina 1993-96, jolloin Kelta-Mustat otti suuria harppauksia muun muassa yhteisty√∂kumppaneiden haalimisessa ja seuran markkinoinnin parantamisessa.

Jouko Hiekkanen on henkilö, jolta löytyy suuri keltamusta sydän ja halu tehdä hyvää kuopiolaisen pesäpallon eteen.

Lauri Reinikainen

Lauri Reinikainen on kuopiolaisen pes√§pallohistorian sek√§ Kuopion Kelta-Mustien historian ensimm√§inen It√§-L√§nsi -pelaaja. Reinikainen valittiin Kelta-Mustista Sein√§joen It√§-L√§nteen vuonna 1955. Toisen kerran ‚ÄúLare‚ÄĚ sai kutsun arvo-otteluun kaudella 1958 Sotkamon Jymyn seurahistorian ensimm√§isen√§ pelaajana. Yhteens√§ edustuksia Id√§n paidan kantajana Reinikaiselle kertyi urallaan nelj√§.

Pelaajaurallaan Reinikainen oli erittäin taitava pelaaja, joka kunnostautui ulkopelissä yhtenä Mestaruussarjan parhaana kopparina sekä ennen kaikkea erinomaisena joukkuepelaajana.

Pelaajauransa lis√§ksi Reinikainen toimi KeMun naisten edustusjoukkueen ”merkinn√§ytt√§j√§n√§” kaudella 1955, joka p√§√§ttyi lopulta kultaisiin mestaruusjuhliin V√§in√∂l√§nniemell√§, kun Kelta-Mustien naiset juhlivat toistaiseksi kuopiolaisen pes√§pallohistorian ainutta Suomen mestaruutta. Lis√§ksi Reinikainen teki pitk√§n, kymmeni√§ vuosia kest√§neen uran Kelta-Mustien taustajoukoissa.

Mikko Lahtinen

Mikko Lahtinen on yksi Puijon Pesiksen historian parhaista sekä menestyneimmistä pesäpalloilijoista, jonka palkintokaapista löytyvät muun muassa Sotkamon Jymyn väreissä voitettu Suomen mestaruus 2009 sekä vuoden 2010 SM-pronssi. Lisäksi Lahtinen oli mukana voitamassa toistaiseksi Puijon Pesiksen seurahistorian ainoaa SM-mitalia syksyltä 2006, kun PuPe juhli pronssia. Itä-Länsi -otteluun Lahtinen valittiin kausina 2004 sekä 2009.

Puijon Pesiksen paitaa ‚ÄúLake‚ÄĚ on kantanut p√§√§ll√§√§n yhteens√§ 218:ssa edustusjoukkueen sarjaottelussa, joista 150 Superpesiksen runkosarjassa ja 27 p√§√§sarjan ylemmiss√§ pudotuspeleiss√§. Superpesis-uransa p√§√§ttymisen j√§lkeen Lahtinen palasi PuPen paitaan Ykk√∂spesikseen viel√§ vuosina 2015, 2018 ja 2019.

Pelaajauransa lisäksi Lahtinen on jakanut omaa osamistaan ansiokkaasti eteenpäin Puijon Pesiksen juniorijoukkueille.

Paavo Launonen

Paavo Launonen on toiminut monessa tärkeässä roolissa kuopiolaisen pesäpallon historiassa. Launonen pelasi itse Kuopion Kelta-Mustien väreissä, jonka lisäksi hän toimi naisten valmentajana sekä pelinjohtajana. Launonen sai pelinjohtourallaan kunnian toimia pelinjohtajana naisten historian ensimmäisessä Itä-Länsi -ottelussa vuonna 1961.

Kuopion Kelta-Mustien johtokunnassa Launonen vaikutti seitsemäntoista vuoden ajan vuosina 1961-70 ja 1986-92. Seuran taustoilla Paavo Launonen teki erityisen hienoa työtä KeMun junioreiden eteen ja loi vahvaa pohjaa Kelta-Mustien tulevaisuuden vuoksi.

Launonen teki lis√§ksi uraa pes√§pallotoimittajana ja h√§nen kyn√§st√§√§n on kirjoitettu my√∂s Kelta-Mustien historiikki vuosilta 1950-2000, joka kantaa nime√§ ‚ÄúKansallispeli√§ Kuopiossa‚ÄĚ.

Launosen kuva on otettu ennen Kelta-Mustien ensimmäisen mestaruussarjakauden vuonna 1952. Kuvassa Paavo Launosella on päällään kuopiolaisten pelipaita kyseiseltä kaudelta.

Pekka Flang

Kelta-Mustien kasvaessa 1990-luvulla, seuran johtoon tarvittiin liike-elämässä meritoitunutta henkilöä, joka pystyisi toimimaan nopeasti laajenneen pesäpalloseuran johdossa. Pekka Flang toimi Kelta-Mustien puheenjohtajana kahden vuoden ajan vuosina 1991-92 ja pysyi tämän jälkeen mukana seuran johtokunnassa vuoden 1996 loppuun saakka.

Taloudellisesti vuodet olivat Kelta-Mustille haastavia, koska seuran kasvu oli suurta, silti seura onnistui Pekka Flangin johdolla luomaan Kelta-Mustista tuotteen ja saavuttamaan tärkeän jalansijan Kuopiossa. Flangin kaudet Kelta-Mustien puheenjohtajana olivat tärkeitä vuosia 1990-luvun alussa, seuran ottaessa suuria kehitysaskeleita kohti ammattimaisempaa urheiluseuratoimintaa.

Rauno Airas

Rauno Airas on Etelä-Karjalan lahja kuopiolaiselle pesäpallolle. Airas on tehnyt pitkän uran kuopiolaisen pesäpalloilun seurajohdossa aina 1990-luvulta 2020-luvulle saakka sekä Pesäpalloliiton luottamustehtävissä vuodesta 2015 lähtien. Lisäksi Rauno Airas on toiminut tärkeänä kantavana taustavoimana nykymuotoista Puijon Pesistä rakennettaessa.

Airas otti Kelta-Mustat johdettavakseen vuosituhannen lopulla vuonna 1997 ja oli t√§rke√§n√§ osana synnytt√§m√§ss√§ Puijon Pesist√§, sill√§ ‚ÄĚRane‚ÄĚ toimi vuonna -99 Kelta-Mustien neuvottelijana, kun Siilinj√§rven Pesis ja Kuopion Kelta-Mustat yhdistettiin Puijon Pesikseksi vuonna 1999.

Pesäpalloliitossa Rauno Airas on toiminut muun muassa liittojohtokunnan jäsenenä vuodesta 2017 lähtien sekä Pesäpalloliiton ensimmäisenä varapuheenjohtajana vuosina 2019-2020.

Risto Toivanen

Risto Toivasen pitkä ura kuopiolaisen pesäpallon taustavaikuttajana käynnistyi jo 1980-luvun alussa.

Kelta-Mustilla ei ollut nimettyä johtokuntaa vuosina 1982-85, mutta vuonna 1986 johtokunta pystytettiin ja siitä lähtien aina vuoteen 2000 saakka Kelta-Mustien johtokunnassa komeili Risto Toivasen nimi. Kelta-Mustien taustoilla Risto Toivanen teki tärkeää työtä seuran monitoimisena puuhamiehenä sekä sihteerinä.

Kelta-Mustien jälkeläisen Puijon Pesiksen taustoilla Toivanen on ollut aktiivisesti mukana aina 2020-luvulle saakka. Kymmeniä vuosia kestänyt Risto Toivasen uurastus kuopiolaisen pesäpalloilun eteen on ollut merkittävän suurta ja sen arvo on korvaamatonta.

Yrjö Aamuvuori

Yrjö Aamuvuori oli yksi kuopiolaisen pesäpallohistorian tärkeimmistä taustavaikuttajista, jonka ansiot Kelta-Mustien taustajoukoissa ovat merkittäviä. Aamuvuori tuli 1990-luvulla mukaan Kelta-Mustien nuorisotoiminnan pariin, joka oli kasvanut ajan saatossa jo niin laajaksi, että Paavo Launonen tarvitsi ympärilleen uusia tukipilareita.

Vuonna 1993 Aamuvuori otti Kelta-Mustien junioritoiminnan johtoonsa ja heti seuraavana vuonna 1994 Kelta-Mustien pesiskoulutoiminnassa yllettiin historialliseen 310 osallistujan määrään. Aamuvuori rakensi Kelta-Mustien taustajoukoissa seuran junioritoiminnalle vankan pohjan, jonka hedelmistä useat savolaislähtöiset 2000-luvun huippupelaajat ovat päässeet juniorivuosinaan nauttimaan.

Kelta-Mustien johtokunnassa Aamuvuori toimi seitsemän vuoden ajan vuosina 1993-99. Puijon Pesiksen syntyessä Aamuvuori jatkoi uuden kuopiolaisen seuran taustoilla merkittävänä taustahenkilönä vielä pitkään.

Scroll to Top