Ykköspesikseen nousun varmistanut ottelu ratkesi Siiri Pulkkisen läpilyönteihin. Jaksot Puijottarille 0-2 (5-8, 2-5).

Kahdessa ensimmäisessä vuoroparissa pelattiin hyvää ulkopeliä puolin ja toisin, eikä kotiuttamisyrityksiä nähty kahta enempää.

Kolmannessa vuorossa hanat aukaistiin. Puijottarien ensimmäistä ajolähtöä pääsi purkamaan Terhi Asikainen. Aurora Mäkinen oli lähellä palaa kotipesään, mutta pallo ei tarttunut Muhoksen lukkarin, Julia Kekäläisen räpylään. Lyöntijärjestyksessä seuraavana olleet Pulkkinen, Hilda Westersund ja Anni Ollikainen löivät kaikki juoksun. Kotiuttamista yritettiin vielä pariin otteeseen siinä onnistumatta. Takaa-ajoasema tuntui aluksi näkyvän Muhoksen otteissa. Palottomasta ajolähdöstä ensimmäinen kotiutusyritys kopiksi ja kärjestä haava. Palo vielä saman lyöjän aikana, kun viimeinen lyönti jäi laittomaksi. Ensimmäinen kavennusjuoksu Henriikka Anttilan hyvällä lyönnillä polttolinjan yli. Asunmaa huolehti nätisti toisen palon kolmoselle. Yksi tunteita herättäneistä tuomariratkaisuista nähtiin tässä vuorossa. Mäkinen syötti väärän, jolla kärki saatiin irti kolmoselta. Lyöjä löi pallon pompusta ja palon sijaan tämä vihellettiinkin laittomaksi. Kärki takaisin kolmoselle ja sisävuoroon kaksi juoksua lisää.

Neljännen aloittavalla pesät jälleen täyteen kolmen kärjellä ja mailan varteen Siiri Pulkkinen. Kova lyönti kolmoskopparin räpylän vierestä ja takakenttä puhki. Pulkkiselle tilastoihin 1+3 ja taululle jo lukemat 3-8. Kotijoukkue sai kavennettua kahdella juoksulla. Jakso päätettiin Mäkisen väärään, jolla lyöjä saatiin irti kotipesästä ajolähdössä. Kaksi paloa ja tauolle.

Jaksotauolta palasi piristynyt Muhos, mutta ei Puijottarien ulkopelikään tauon aikana heikentynyt. Rebecca Penttinen pelasti ensimmäisen läpilyöntiyrityksen syöksymällä pallon eteen ja vain hieman myöhemmin Hilda Westersund toisti tempun. Pulkkisen ja Asikaisen varmat heitot kotipesään estivät juoksut. Tasoittavalla Westersundin mahtava kumura kotiutti Mäkisen.

Toisessa vuoroparissa ulkopelisuoritukset jatkuivat eikä lisäjuoksuja nähty.

Kolmannen aloittavalla Muhos näytti saavan taas peliään käyntiin. Petra Nurro kotiutti Mikaela Konnun ja Anttila Irene Hannuniemen. Enempäänkin oli mahdollisuus, mutta Oona Eteläpään koppi haavoitti kärjen kotitaipaleella. Tasoittavalla ei juoksuja.

Lisäjuoksuja ei Muhokselle annettu viimeisessä vuoroparissa. Ennen Puijottarien viimeistä sisävuoroa tehtiin muutama taktinen vaihto lyöntijärjestyksen alkaessa numerosta 5. Aurora Mäkinen, Annika Asunmaa ja Iiris Huotari pukivat päälleen jokerin paidan ja etenivät kukin omalla lyöntivuorollaan kentälle. Ennen palotonta ajolähtöä hengähdystauko aikalisän muodossa ja mailan varteen Siiri Pulkkinen. Suoritus ei taaskaan vaatinut yhtä lyöntiä enempää: kakkosraja puhki, etenijät kotiin ja Siiri kolmoselle.

Puijottarien kapteeni Terhi Asikainen oli tyytyväinen joukkueeseen.

– Meillä oli kokonaisuutena todella hieno kausi. Onnistumisia tuli laajalla rintamalla ja peli kehittyi jatkuvasti. Jyväskylä oli runkosarjassa meille vaikea vastus, mutta voitot jatkopeleissä nostivat itseluottamusta ja uskoa omaan tekemiseen. Kauden aikana kasvettiin joukkueena ja jokainen pelaaja hoiti oman tonttinsa. Nousu ykköspesikseen on osoitus tästä, Asikainen kertoo.

Omasta jatkostaan Asikainen ei vielä osannut sanoa.

– Mikäli vain pysyn terveenä. Itselleni on ollut kunnia-asia olla joukkueen kapteenina, vaikka oma kausi on ollut rikkonainen. Mielelläni jatkaisin ensi kaudella.

– Iso kiitos joukkueelle ja taustajoukoille sekä kannattajille, Asikainen päättää.

Pelinjohtaja Pasi Penttinen oli samaa mieltä pelin kehittymisestä.

– Räpylätyöskentely ja heittäminen on meillä parantunut huomattavasti. Heittovirheitä tulee alkukauteen nähden paljon vähemmän ja omat pelipaikat ovat löytyneet. Pelataan joukkueena, pelataan oman vieruskaverin kanssa yhteen. Henkistä kanttia voinee kutsua meidän vahvuudeksemme ja varsinkin tämä on kehittynyt huimasti, Penttinen hehkuttaa.

Vastuuta jaettiin kauden aikana jokaiselle.

– Meillä nousee tarvittaessa koppi, tarvittaessa peräpää suorittaa. Ketään ei ohitella. Porukasta löytyy niin lyöntivoimaa kuin jalkojakin, eli juuri sitä mitä menestyvä joukkue tarvitsee. Vaikka loukkaantumisia on välillä ollut, jokainen yksilö on nostanut omaa tasoaan ja hoitanut oman ruutunsa.

Pelinjohtaja Jussi Pulkkinen näki mahdollisuudet jo hallikauden lopussa.

– Ennen kauden alkua meillä oli selvä tuntuma siitä, että pystytään pelaamaan sarjanoususta. Optimikokoonpanon hakemisessa kesti jonkin aikaa. Tiedettiin, että Siiri oli lähdössä Lappeenrantaan pelaamaan Superpesistä ja palaa kokoonpanoon vasta siirtoikkunan umpeutumisen kynnyksellä. Iso haaste olisi myös ollut pelata ilman Oona Eteläpäätä ja Jenni Ylöstä.

Henkinen pärjääminen oli Pulkkisellekin tärkeää.

– Henkistä valmentajaahan meillä ei ole ollut, mutta kaksi vuotta on näitä asioita opeteltu. Ne tavat millä käsitellään onnistumisia ja epäonnistumisia ovat menneet perille. Silloin ollaan tosi pitkällä, kun joukkue alkaa keskenään pelaamaan omaa peliään sen myötä mitä on opetettu. Aina ei voi voittaa, mutta voitosta pitää pelata ja tappioista ottaa opiksi.

Pulkkiselta kiitoksen saa pelaajien lisäksi myös Puijon Pesiksen organisaatio.

– Puijon Pesis on seurana aivan loistava valtakunnallisella tasolla, heillä on hyvä tapa johtaa. Isoin kiitos kuuluu silti pelaajille, he tämän tekivät, Pulkkinen lopettaa.

Kuvat: Miska Peltoniemi